En tiedä mistä aloittaa, koska en voi keskenkään jättää. Ajatukset laukkaavat villeinä ja tunnelma on korkealla, melkeinpä jopa jollaintapaa kosketeltavissa, vaikka se mielestä yhtäkaikki juontuukin. Pikku hiljaa alan jo tunnustella, olisiko minulla jotain kerrottavaa, vaikko jättäisinkö jotain pois, mitä mielessä liikkuu. Ehkä ensi alkuun vain kokeilen hieman ja ideoin sitten KUNNOLLA tarinaa,ajatuksia ja niitä asoita jotka niin kovasti kiusaavat ulos pääsyä mielestäni,että vallan rauhalliseen tilaan vaipuisin. Ihan vain sellaiseen, jota olen koittanut löytää. No, ehkä se on  sellainen rauhoittava olo, jonka saa kun on kirjoittanut KAIKKI mieltä painavat asiat, joita ei OLE saanut itsestään ulos;"Havaitsen,Nyt sain jotain hyvää aikaiseksi, että ei tarvitse ajatella." Ainakaan niin paljoa..Tällä kertaa.